Vanhat kirjoitukset mainitsevat Vuojoen kartanon jo 1500-luvulla, silloin nimellä Vuohijoki. Kulta-aika kartanolle alkoi kuitenkin vasta Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa II Adolfin lahjoitettua kruunulle kuuluvat Vuojoen, Lavilan ja Irjanteen serkulleen sotamarsalkka Åke Tott'ille 1630. 'Kuninkaan lumiauraksi' kolmekymmenvuotisessa sodassa nimitetty Tott sai sotamarsalkan arvon palkkiona ansioistaan 1630 ja kartanon maksuna ratsuväkikomppanian kolmevuotisesta varustamisesta ja ylläpidosta, muistuteltuaan aikansa tällaisesta lupauksesta. Åke Tott (1598-1640) kuoli Lavilassa 42-vuotiaana ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon jossa marmorinen hautamuistomerkki tänäänkin on. Verensyöksyn saaneen Tott'in verta kerrotaan läikähtäneen kirkkomaalle kannettaessa Åke Tott'in verikiveksi mainitulle kivelle, joka on nykyään merkitty ja sijaitsee puhelinosuuskunnan talon lähellä.
Kartano siirtyi Tott'in suvulta avioliittojen ja kauppojen kautta suvuille Soop, Wachtmeister, von Fersen, Klinckowstöm ja lopulta 1829 Björkmanin perheelle. Omistaja, kapteeni Lars Magnus Björkman (1793-1869) aateloitiin 1834 ja otti käyttöön nimen Björkenheim. Hän rakennutti nykyisin Vuojoen linnana tunnetun päärakennuksen. Hänen poikansa Axel Björkenheim (1843-1907) jatkoi kartanon pitoa. Axelin kuoltua hänen perillisensä muodostivat tilasta osakeyhtiön, kun muuttuneessa poliittisessa tilanteessa ei löytynyt tilanpidon jatkajaa.
