Henrik Klasson Horn af Kanckas Soturi, Ritari, Valtaneuvos, Valtiomies, s. 1512, k. 21.6. 1595. palveli nuorempana Kuninkaan verokamarissa ja sai 1540 toimeksi pitää Suomessa sen kaikissa linnalääneissä puolueettoman tarkastuksen ja toimittaa kohtuullisen veronpanon. 1549 hänet nimitettiin Etelä-Suomen laamanniksi ja lähetettiin 1552 lopettamaan talonpoika Hannu Nyrhin Lappeella aikaansaamat levottomuudet. Venäjän sodan syttyessä 1555 Horn määrättiin sotajoukkojen päälliköksi ja hän otti osaa onnistumattomaan retkeen Pähkinälinnaa vastaan. Myöskin hän sai tehtäväkseen valvoa 1556 toimitettavaa verontasoitusta. Monessa luottamustoimessa Horn siis oli ollut ja ne Kuninkaan mieliksi suorittanut, kun Kustaa Vaasa määräsi hänet nuoren Juhana Herttuan neuvonantajaksi Suomeen. Tässä asemassa hän sitten Herttuan puolesta hoiti herttuakunnan hallitusta, seurasi herraansa Puolan matkalle 1562, mutta luopui hänestä, kun ilmitaistelu Kuningasta vastaan puhkesi. Juhana pani tämän kovin pahakseen, eikä koskaan Horniin täydellisesti leppynyt. Horn nimitettiin nyt sotaväen ylipäälliköksi Viroon ja 1565 maan käskynhaltijaksi. Valtaistuimelle noustuaan Juhana III epäili, että Horn tekisi hänelle "kaikkea mahdollista kiusaa", vangitutti hänen perheensä ja käski hänen kohta luopumaan Tallinnasta ja käskynhaltijan virastaan, minkä Horn tekikin. Vasta vähitellen Juhana suostui Hornin kokemusta jälleen käyttämään. Vuonna 1571 hänelle uskottiin Suomen hallituksen johto. 1575 hänet taas nimitettiin Tallinnan päälliköksi, jona hän poikansa Kaarle Henrikinpojan kanssa johti tammi-maaliskuussa 1577 kaupungin kuuluisaa puolustautumista 50000 miehen suuruista venäläistä armeijaa vastaan. Ritariksi Horn lyötiin 1561, nimitettiin valtaneuvokseksi ja hänestä tuli Pohjois-Suomen laamanni (menetettyään laamanninvirkansa Etelä-Suomessa 1560).
Vanhemmat: Klas Henriksson Horn ja Kristina Jacobsdotter.
Puoliso: Vihitty 1544 Elin Arvidsdotter Stålarm. k. 1577 Masku, Kankainen.
Vanhemmat: Arvid Eriksson Stålarm ja Christina Knutsdotter Kurki .
