Video.
Lepaan rälssisäteri mainitaan asuinkartanona ensi kerran 1450-luvulla Peder Hansson Lejonin aikaan. Kartanon mahtavinta kulta-aikaa oli ns. "Lepaa"-suvun aika 1500-luvulla, jolloin kartanonisännät olivat maan mahtimiehiä. Heistä maineikkaimpia olivat vuonna 1551 kuollut Björn Klaunpoika, joka oli Kustaa Vaasan valtaneuvos ja luottomies, sekä hänen poikansa käskynhaltija Hans Björninpoika.Puoliso:Karin Henriksdotter Horn. Björnin mahtia kuvaa myös se, että hän omisti Lepaan lisäksi myös Harvialan, Käikäälän, Suontaan ja Lammin kartanot, sekä läänityksiä myös Virossa.
Lepaa-suvun vaakunassa oli leijonan kuva, josta syystä heitä on joskus kutsuttu Lejon-suvuksi. Onko Suomen leijonavaakunan alkuperä Lepaa-suvun vaakunassa? Juhana Herttua otti leijonan Suomen vaakunaeläimeksi, ja hän varmasti tunsi Lepaa-suvun vaakunan. Juhana Herttua vieraili Lepaalla ainakin vuonna 1556.
Käskynhaltija Hans Björninpoika kuoli vuonna 1572, ja kartano siirtyi vävymiehelle, kapteeni Tomas Beurraeukselle. Puoliso:Sofia Hansdotter Lejon. Tämä suku hallitsi Lepaata vuosisadan, jonka jälkeen kartano siirtyi naimakaupalla naapurikartanon Lahdentaan omistajasuvulle Boijeille. He pistivät kartanon myyntiin vuonna 1727, jolloin sen osti Uudenmaan maaherra Pehr Stjerncrantz. Tämä suku piti Lepaata taas noin sata vuotta. Tuona aikana Lepaa sai ruotsinkielisen suvun ja Lepaan virran nimistä yhdistetyn nimen Stjernsund.
