Halikossa Varsinais-Suomessa sijaitseva Joensuu on ikivanha suomalainen sukukartano.
Joensuun tarkkaa perustamispäivää ei ole tiedossa, mutta kirjallisia lähteitä sukukartanosta on 1300-luvun loppupuolelta, mistä lähtien Horn-suku omisti tilan aina 1700-luvun loppuun asti.
Tuolloin tila siirtyi Armfelteille, joista tunnetuin lienee suomalainen diplomaatti ja jalkaväenkenraali Gustaf Mauritz Armfelt. Kreivi Armfelt oli kuningas Kustaa III:n läheinen työtoveri sekä mm. Venäjän Katariina Suuren uskottu.
Joensuu (ruots. Åminne) on Suomen mittakaavassa suurmaatila, jossa oli ennen toista maailmansotaa lähes 5 000 hehtaaria maata. Peltoa tilaan kuului tuolloin yli tuhat hehtaaria, ja kartanossa on edelleen satoja peltohehtaareja.
Joensuun kartanon omistajasuku vaihtui von Knorringiksi vuonna 1925.
Perikunnan keskuudesta ei löytynyt kartanonhoidon jatkajaa, ja von Knorringit päätyivät myymiseen. Lähtökohtana oli, ettei Hornien ja Armfeltien perintöä saa hukata. Kartano haluttiin säilyttää kokonaisuutena, ja sen toiminnan piti jatkua perinteiden mukaisesti. Åminnelle päätettiin etsiä näitä arvoja kunnioittava uusi omistaja, jolla olisi mielenkiintoa ja varoja turvata kartanon tulevaisuus.
Vuoden 2000 syksyllä myyjät ottivat yhteyttä Björn Wahlroosiin.
Lehtitietojen mukaan Björn ”Nalle” Wahlroos osti paikan 59 miljoonalla markalla vuonna 2001 ja aloitti kalliit entisöintityöt. Wahlroosit ovat entisöineet hulppean kartanon alkuperäiseen loistoonsa. Koko urakka kesti kaiken kaikkiaan viitisen vuotta.
Viime vuonna Kartano sai maataloustukia noin 302000 euroa.
Nykyisinkin Joensuu on yksi Suomen kaikkein hienoimmista kartanomiljöistä.
I.
Anton Leonard von Knorring & Hedvig Louise Armfelt PV: Gustaf Vilhelm Arthur Armfelt & Mariana Gustava Armfelt
.jpg)
