Hämeen linnan valtiatar
Vuosina 1504-1507 Hämeen linnassa oli naispuolinen päällikkö. Ylhäistä sukua oleva Ingeborg Åakentytär Tott sai linnan hallinnan itselleen miehensä Ruotsin valtionhoitaja Sten Sturen kuoltua. Suurin osa Suomen linnoista oli ollut Sten Sturen henkilökohtaisessa valvonnassa ja hänen kuoltuaan kaikki muut linnat ja läänit palautuivat Ruotsin kruunulle ja valtaneuvoksille. Hämeen linna ja Kokemäenkartanon lääni oli määrätty Ingeborg Aakentyttärelle leskeneläkkeeksi.
Miehensä kuoleman jälkeen Ingeborg Aakentytär tuli vuoden 1504 lopulla Hämeen linnaan. Hämeessä muistettiin vielä hyvin venäläisten vajaa kymmen vuotta aiemmin tekemä hyökkäys alueelle. Unioniajan juonittelut, sodat ja valtataistelut olivat Ingeborgille tuttuja. Vuonna 1505 yritti linnan entinen vouti Folke Gregerinpoika saada linnaa haltuunsa Ruotsin valtaneuvoston tuella. Folken joukot joutuivat kuitenkin kääntymään takaisin, koska Ingeborgilla oli takanaan linnan väki sekä eräiden merkittävien aatelisten tuki. Ingeborg Aakentytär oli ainoa nainen, joka keskiajalla hoiti Hämeen linnan päällikkyyttä. Valitettavasti hänen valtakautensa jäi lyhyeksi, koska hän kuoli vuonna 1507 Hämeen linnassa.
Ingeborgista kertovissa lähteissä ei ole havaittavissa pienintäkään viittausta siitä, että hänet olisi haluttu syrjäyttää siksi, että hän oli nainen tai että hänen kykyjään johtaa linnaa myös kriisitilanteessa olisi epäilty. Pikemminkin joistakin Ingeborgiin viittaavista kommenteista on havaittavissa, että häntä pidettiin jopa hieman liian pätevänä aikakauden juonittelevien osapuolten harmiksi. Samalta aikakaudelta löytyy myös muita vahvoja naisia, jotka omalta osaltaan kumoavat käsityksen keskiajan naisten toisarvoisesta asemasta. Naisten kykyihin uskottiin ja heidän mielipiteitään kuunneltiin.
.jpg)
