Brita Margareta (Adamsdotter) Horn af Ekebyholm 1745-1791

Stola Herrgård.


Puoliso: Claes Julius Ekeblad 1742-1808

Vanhemmat: Claes Ekeblad 1708-1771

Eva De la Gardie 1724-1786

Adam Arvidsson Horn af Ekebyholm (1717-1778)

Adam Hornin maalauksia vuodelta 1769-70.

Vanhemmat: Arvid Horn af Ekebyholm & Margareta Gyllenstierna.

Puoliso: Anna Catharina Meijerfelt.

Sjundbyn Kartano

Video.

Tjusträskin ja Vikträskin välisellä jokiosuudella on koskipaikka, jonka partaalle Eversti Jakob Henriksson (jota kutsuttiin myös nimellä Jakob Hästesko k. 1567) rakennutti harmaakivisen linnan noin vuonna 1560.
Puoliso: Christina (Kerstin) Horn af Kanckas. Toisen kerran Christina avioitui ennen vuotta 1570
Maaherra Klas Åkesson Tottin kanssa. Klas Tott kuoli v. 1590, mutta Christina eli Sjundbyssä
leskenä vielä seitsemän vuotta.
Niin Hornin ja Tottin suku kuin Karin Månsdotterin tytär Sigrid Vasa kuuluvat Sjundbyn linnan historiaan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on jo liki kolmensadan vuoden ajan hallinnut tilaa lukuunottamatta Porkkalan vuokra-aikaa, jolloin neuvostoliittolaiset olivat isäntinä.
Perusteellisten korjausten jälkeen linna palvelee edelleen Adlercreutzin sukua yksityiskotina

Sigrid Eriksdotter Vasa (1566-1633)

Vanhemmat: King Erik XIV Vasa (1533-1577)& Karin Månsdotter (1550-1612)

Puoliso: 1. Henrik Klasson Tott (1570-1603)

Vanhemmat: Klas Åkesson Tott (1525-1590)& Christina (Kerstin) Henriksdotter Horn af Kanckas (1535-1597)

Puoliso: 2. Nils Nilsson Natt och Dag (1554-1613)

Christer Claesson Horn af Åminne (1622-1692)

Vanhemmat:Klas Kristersson Horn af Åminne (1587-1651) & Sigrid Oxenstierna (1591-1643)

Puolisot : 1.Görvel Sparre af Rossvik (1632-1659) 2. Anna Elisabeth Wrangel af Lindeberg (1640-1687)

Klas Kristersson Horn af Åminne (1520-1566)

Vanhemmat: Krister Klasson Horn & Ingeborg Siggesdotter Sparre af Rossvik

Puoliso: Kerstin Jakobsdotter Krumme

Villilän Kartano, Mikael von Jordan (1590-1652)

Vuonna 1638 Villilä annettiin läänityksenä Savonlinnan silloiselle maaherralle Mikael von Jordanille ansioistaan sotatantereilla. Puoliso: Christina van Monkhoven.Reduktiossa kartano peruutettiin kruunulle, mutta Jordanit säilyttivät asumisoikeutensa ja saivat kartanon myöhemmin uudestaan omistukseensa.
Aksel von Jordan (1649-1706). Hän oli nuorin eversti ja maaherra Mikael von Jordanin pojista. Äitinsä kuoleman jälkeen vuonna 1672 Aksel sai isänsä testamentin perusteella haltuunsa Villilän kartanon ja Kareksen tilan Ulvilasta (nyk. Nakkila).
Puoliso: Elisabet Eneskiöld. Vanhemmat: Engelbregt Nilsson Eneskiöld & Elisabeth von Grothusen.

Villilän isäntinä ovat olleet ratsumestari Johan von Jordan(1690-1737) ja kornetti Juhana Henrik von Jordan. Villilän Kartano maineen myytiin v. 1788 Kokemäen rovasti Kustaa Avellanille.

Bengt Klasson Horn af Åminne 1623-1678

Vanhemmat:Klas Kristersson Horn af Åminne (1587-1651) & Sigrid Oxenstierna ( 1591-1643)
Isovanhemmat: Krister Klasson Horn af Åminne (1544-1612) & Katharina Bielke af Åkerö.

Puolisot: 1. Margareta Sparre af Rossvik (1631-1660)2.Ingeborg Baner (1641-1675)
3.Margareta Bielke (1653-1727)

Agneta Horn af Kanckas

Agneta Horn af Kanckas (1629-1672) oli Valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan
(1583-1654) tyttärentytär, ja hänen isänsä oli sotamarsalkka ja
valtioneuvos,Kreivi Gustaf Horn (1592-1657), joka oli suomalaista Horn af
Kanckas -aatelissukua. Hänellä oli Suomessa suuria läänityksiä mm. Porissa.
Agnetan äiti, Christina Oxenstierna (1609-1631), kuoli ruttoon Stettinissä,
jonne hän oli seurannut miestään. Agneta ja veljensä Axel olivat
palvelijoiden ja sukulaistensa, äidin vanhempien ja tätinsä Ebba
Leijonhufvudin, hoivissa eivätkä nähneet vangiksi joutunutta isäänsä
vuosiin. Axel menehtyi nuorena, ja Agneta oli pitkään isänsä ainoa lapsi.


Veljen kuoltua Agneta tunsi olevansa yksin maailmassa, ainoana todellisena
tukenaan äidin sukulaiset. Muistelmissaan hän kuvaa surkeata lapsuuttaan ja
varhaisnuoruuttaan, ja varsinkin Ebba Leijonhufvud (1595-1654) saa kuulla
kunniansa eikä äitipuolikaan Sigrid Bielke (1620-1679) herätä helliä
muistoja. Hän kuvaa mm., miten hän rikkaudestaan huolimatta sai kulkea
huonoissa vaatteissa, miten häntä piestiin ja rangaistiin muillakin tavoilla
ja miten häntä yritettiin pakottaa naimisiin miehen kanssa, josta hän ei
vähääkään välittänyt. Joka sivulla Agneta kuvaa, miten hän itki katkerasti,
eri syistä. Mutta hänellä oli sisua, eikä hän antanut periksi: hän
kieltäytyi ehdottomasti menemästä naimisiin Erik Sparren ( 1618-1673)
kanssa ja saikin sitten perheen suostumuksen avioliittoon Lars (Jespersson)Cruusin
(1621-1656) kanssa. Lars Cruusilla oli muuten myös kontakteja
Suomeen, sillä hän omisti Nokian sekä Harvialan kartanot. Loppuosa
muistelmista kuvaa hänen onnellista avioliittoaan, joka vei hänet
sotatantereelle Eurooppaan ja taas takaisin Ruotsiin. Agneta itse halusi
seurata miestään perheensä varoituksista huolimatta vaarallisiin
olosuhteisiin sotaakäyvässä Euroopassa.


Agneta Horn kirjoitti muistelmansa nuorena leskenä, jolloin hän oli vielä
alle 30-vuotias. Muistelmat on kirjoitettu vuoden 1657 tienoilla. Syy
siihen, että muistelmissa murheet ja vaikeudet ja kyyneleet ovat
päällimmäisinä, saattoi olla miehen kuoleman aiheuttama suru, joka herätti
muiston aikaisemmista murheista.

Agneta Horns lefverne julkaistiin 1908.

Gustaf Carlsson Horn af Björneborg 1592-1657

Valtakunnanmarski, sotakollegion presidentti, Kreivi.
Gustaf Carlsson on maineikkaimpia suomalaisia sotilaita erityisesti Breitenfeldin taistelun ansiosta. Hänen loistava uransa huipentui, kun hänet nimitettiin valtakunnanmarskiksi ja sotakollegion presidentiksi. Porin kreivinä Hornin läänitykseen kuuluivat Porin kaupunki ja satoja Ulvilan, Kokemäen ja Huittisten taloja.

Vanhemmat:Carl Henriksson Horn af Kanckas & Agnes von Delwig.

Isovanhemmat:Henrik Klasson Horn af Kanckas & Elin Arvidsdotter Stålarm.

Puolisot: 1.Christina Oxenstierna. 2. Sigrid Bielke af Åkerö.

Arvid Bernhard Horn af Ekebyholm 1664-1742

Kansliapresidentti, Kenraaliluutnantti, Kreivi.
Suomalaissyntyinen Arvid Horn lähti sotilasuralle, pääsi avioliiton kautta hoviin ja ystävystyi nuoren Kaarle XII:n kanssa. Palkinnoksi menestyksestään diplomaattina hänet korotettiin kreiviksi. Kuninkaan sotiessa eri puolilla Eurooppaa Horn hoiti kotimaan asioita ensin kuninkaallisen neuvoston jäsenenä ja sitten pääministeriä vastaavassa asemassa kansliapresidenttinä. Kaarle XII:n kuoleman jälkeen Horn pyrki kuninkaan itsevaltiuden rajoittamiseen.

Vanhemmat:Gustaf Henriksson Horn af Kanckas & Anna Helena von Gertten.
Isovanhemmat: Henrik Göransson Horn af Kanckas & Margareta Hansdotter Boije (af Gennäs).

Puolisot: 1.Anna Beata Ehrenstéen. 2.Inga Törnflycht. 3. Margareta Gyllenstierna (af Fogelvik)

Robert Douglas 1611-1662

Albun Kartano (Viro)

Ensimmäiset tiedot Albun kartanosta ovat peräisin vuodelta 1282. Näin ollen se on vanhin ritarikartano Järvamaan maakunnassa ja eräs vanhimmista koko Virossa.
Nykyinen päärakennus valmistui v. 1742–1748, jolloin kreivi Gustav Otto Douglas(1687-1771) luopui Viron kuvernöörin virasta ja jäi asumaan Albuun. Vanhemmat: Gustaf Douglas (1648-1705)
Beata Margareta Stenbock (1661-1739).Isovanhemmat: Robert Douglas & Hedvig Mörner. Puoliso: Maria Magdalena(Helena) von Schlippenbach

Palmsen Kartano,Carl Magnus von der Pahlen

Kartano kuului 13. vuosisadasta lähtien v. 1510 asti Tallinnan Mikaelin nunnaluostarille. V. 1676 se siirtyi von der Pahlenien perheen omistukseen ja kuului heille 250 vuotta, valtiollistamiseen saakka. Sen rakennustyöt aloitettiin arkkitehti Jakob Stael von Holsteinin piirustuksien mukaan v. 1679. Rakennuksen nykyinen muoto on peräisin v. 1782–1785, jolloin se rakennettiin uudelleen. Palmsen omistajien von der Pahlenien perhettä kunnioitettiin aikoinaan sekä yläluokkalaisten että paikallisten talonpoikien keskuudessa. Carl Magnus von der Pahlen (1779-1863) Vanhemmat: (Hans von der Pahlen & Beate Ulrika Sophie Stenbock) oli ammattisotilas ja osallistui Napoleonin vastaiseen sotaretkeen. V. 1830–1845 hän oli Viron, Liivi- ja Kuurinmaan kenraalikuvernööri. Carl Magnusta kunnioitettiin myös talonpoikien keskuudessa.