Sagadin Kartano (Viro)

Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1469. Omistaja oli silloin Otto von Risebiter. Myöhemmin kartano siirtyi von Bergeille. Seuraava omistaja oli Ruotsin kenraaliadjutantti Gideon von Fock (1625-1710) Sen aikainen kartano oli lautakattoinen hirsirakennus. Gideon von Fockin pojanpoika Johann Ernst von Fock (1721-1782) Vanhemmat:Hans Heinrich von Fock (1673-1739) + Christina von Bistram ( 1694-1725) aloitti uuden kivisen päärakennuksen rakentamisen 1749. Tämän jälkeiselle polvelle tilat eivät riittäneet kasvaneelle perheelle ja palvelusväelle ja kartanoon tehtiin monia muutoksia ja lisärakennuksia. Myös puutarhaa laajennettiin ja uudistettiin. Fockin suvun omistuksessa ollut kartano siirtyi valtiolle 1919. Seuraavan maareformin yhteydessä omistajalle Ernst von Fockille jäi vain kartanon sydän, johon hän jäi vuokralaiseksi 1939 saakka, minkä jälkeen hän muutti Saksaan. Fockin 1935 syntynyt poika Ivar on vieraillut myöhemmin kartanossa kaksi kertaa.

SUUREMÕISAN LINNA (Viro)

Ennen nykyistä moisiota täällä oli Pühalepan eli Hallikan moisiorakennus, joka jo 1600-luvulla kuului De la Gardien perheelle. Moision suuruudesta kertoo sekin, että vuodesta 1633 sitä alettiin kutsua nimellä Grossenhof eli Suuremõisa (Suurmoisio). Moisiolla oli jo silloin monia sivurakennuksia ja uskomattoman suuri hedelmäpuutarha. Nykyisen rakennuksen rakennutti 1700-luvun keskipaikkeilla kreivitär Ebba Margaretha De la Gardie (1704 – 1775), Vanhemmat: Adam Carl De la Gardie & Anna Juliana Horn af Kanckas. Puoliso: Fredrik Magnus Stenbock (1696-1745)
Jacob De la Gardien jälkeläinen, pojanpojan tytär. Tämä leskirouva, joka kymmenkunnan lapsensa kanssa asettui asumaan Hiidenmaalle, taisteli Venäjän keisarilta takaisin esivanhempiensa maaomaisuuden. Kreivittären viimeinen lepopaikkakin on Pühalepan kirkon hautausmaalla

Lepaan Kartano

Video.

Lepaan rälssisäteri mainitaan asuinkartanona ensi kerran 1450-luvulla Peder Hansson Lejonin aikaan. Kartanon mahtavinta kulta-aikaa oli ns. "Lepaa"-suvun aika 1500-luvulla, jolloin kartanonisännät olivat maan mahtimiehiä. Heistä maineikkaimpia olivat vuonna 1551 kuollut Björn Klaunpoika, joka oli Kustaa Vaasan valtaneuvos ja luottomies, sekä hänen poikansa käskynhaltija Hans Björninpoika.Puoliso:Karin Henriksdotter Horn. Björnin mahtia kuvaa myös se, että hän omisti Lepaan lisäksi myös Harvialan, Käikäälän, Suontaan ja Lammin kartanot, sekä läänityksiä myös Virossa.
Lepaa-suvun vaakunassa oli leijonan kuva, josta syystä heitä on joskus kutsuttu Lejon-suvuksi. Onko Suomen leijonavaakunan alkuperä Lepaa-suvun vaakunassa? Juhana Herttua otti leijonan Suomen vaakunaeläimeksi, ja hän varmasti tunsi Lepaa-suvun vaakunan. Juhana Herttua vieraili Lepaalla ainakin vuonna 1556.
Käskynhaltija Hans Björninpoika kuoli vuonna 1572, ja kartano siirtyi vävymiehelle, kapteeni Tomas Beurraeukselle. Puoliso:Sofia Hansdotter Lejon. Tämä suku hallitsi Lepaata vuosisadan, jonka jälkeen kartano siirtyi naimakaupalla naapurikartanon Lahdentaan omistajasuvulle Boijeille. He pistivät kartanon myyntiin vuonna 1727, jolloin sen osti Uudenmaan maaherra Pehr Stjerncrantz. Tämä suku piti Lepaata taas noin sata vuotta. Tuona aikana Lepaa sai ruotsinkielisen suvun ja Lepaan virran nimistä yhdistetyn nimen Stjernsund.

Laupan Kartano (Viro)

Ensimmäiset tiedot Laupan kylästä ovat peräisin vuodelta 1564. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi 15 manttaalin kokoisen kylän ratsumiehelleen Claus Trollolle palkkioksi armeijapalveluksesta. Vuonna 1627 paikkakunnalle rakennettiin kartano, joka siirtyi 1630 Reinhold Fabian Fersenin omistukseen.Puoliso: Dorothea von Wrangel ( Hans von Wrangel& Barbara Anrep) Ensimmäinen kartanorakennus rakennettiin ilmeisesti Fersenien aikaan. Kartano myytiin vuoden 1849 maaliskuussa Riguldin kartanon omistajalle Gustav Wilhelm von Taubelle ,Puoliso: Gustava Theophile von Fersen
Uusi herraskartano valmistui arkkitehti Schonertin piirustusten mukaan vuonna 1856. Samaan aikaan alettiin rakentaa myös puistoa. Taubet olivat aktiivisia ihmisiä paikkakunnalla. Heidän aloitteestaan perustettu osakeyhtiö rakensi Türille paperitehtaan. Vuonna 1900 valmistui Tallinnan ja Viljandin välinen kapearaiteinen rautatie.
Kartanon päärakennus poltettiin joulukuun 19. päivänä 1905. Kartanon nykyinen edustava päärakennus rakennettiin palaneen rakennuksen tilalle arkkitehti Rosenbaumin piirustusten mukaan 1911–1913.

Kartanossa on toiminut vuodesta 1922 lähtien koulu – nykyään Laupan peruskoulu.

Skokloster Castle, Garl Gustaf Wrangel

Carl Gustaf Wrangel 1613-1675 oli Ruotsalainen Marsalkka.
Hän oli baltiansaksalaista sukua, hänen isänsä Herman Wrangel
oli myös Ruotsin Marsalkka ja Liivinmaankenraalikuvernööri.
Äiti: Margareta Grip. Isoisä: Hans Wrangel Isoäiti: Barbara Anrep.
(Herman Anrep + Margareta von Rosen)

Söderkullan Kartano

Söderkullan kartanon on perustanut Ekelöfin suku n. vuonna 1563. Hans Eriksson omisti kolmea Söderkullan kartanoon kuuluvaa tilaa joista sittemmin tuli Söderkullan säterin perusta. Hans Eriksson aateloitiin 1558 ja hän otti nimekseen Ekelöf.

Laukon Kartano,Klaus Kurki

Laukon Kartano.



Houston Laukko on eniten rahaa tienannut suomessa syntynyt ori. Se voitti urallaan 1,3 miljoonaa euroa.
Se voitti kaksivuotiaana Kasvattajakruunun. Voitti kolmevuotiaana Oulu Expressin ja Jokimaan Hambon. Voitti nelivuotiaana Derbyn. Voitti vanhempana kahdesti Suur-Hollola ajon, Åby Sora Prisin, Grand Criterium de Vitessen, Hugo Åbergs Memorialin, Premio Costa Azzurran, Grand Prix du Sud- Oustin, Beumont de Lomagnen, Grosser preis von Bild hamburgin, Prix de la Cote dAzurin ja Prix de Chateadunin. Ravureiden EM-tittelin se saalisti 1995.
Siitokseen ori siirtyi vuonna 1997. Suurin ikäluokka 72 varsaa syntyi 2003. Viimeisen ikäluokkansa se astui 2007, jonka jälkeen se siirtyi viettämään ansaittuja eläkepäiviään. Houston on edelleen hienossa fyysisessä kunnossa ja ulkoilee samassa kolmen hehtaarin tarhassa kuten tähänkin asti.
Sen varsat ovat tienanneet radoilta lähes kaksi miljoonaa euroa.

Haikon Kartano

                                                                                                                             

Jöns(Olofsson) Stenbock & Karin (Magnusdotter) Fleming

Tytär: : Elin (Jönsdotter) Stenbock & Klaus Kurki

Vanantaan Kartano

SännäsKartano

Kaj-Kristian"Kajde" Westerlund 1945-2002

Hänet muistetaan parhaiten The Boysin
pitkäaikaisena kitaristina.
Westerlundin muita yhtyeitä olivat mm.
Nameless,The Islanders, sekä useiden
artistien taustayhtyeet.

Musiikki Westerlund & EMI

Musiikkitalo Westerlundin ja sen seuraajan EMI Suomen 60-luvun äänitetuotantoa. Westerlundin toimintaan kuului vuosikymmenen alussa äänitetuotannon ja musiikkikauppojen ohella niin soitinten maahantuontia, pianotehdas, musiikkikustantamo kuin levybaarikin

Westerlundin Karamellitehdas

Perustajat F.W. Westerlund ja F. Degerstedt.
Westerlundin karamelli-, suklaati- ja marmelaatitehdas (perustettu 1897 ja oli saman vuoden syksyllä jo toimintansa). Teksti talon päädyssä: WESTERLUND & Co. jonka päällä katonharjaa myötäilee teksti KARAMELLITEHDAS.
Talo purettiin ihan 1970-luvun alussa ja likimain samalle paikalle rakennettiin Hotel Intercontinental (nyk. Scandic Hotel Continental)

Hvittorpin Huvila

Hvittorpin rakennutti yksityishuvilakseen FM Robert Emil Westerlund. Hän oli oululainen apteekkari joka myi apteekkinsa, muutti Oulusta Helsinkiin, jossa perusti musiikkiliikkeen. Hän eli vuosina 1859-1922. Huvila rakennettiin vuosisadan vaihteessa (arvio 1901-1904).
Suunnittelijoina olivat Herman Geselius (1874-1916), professori Armas Lindgren (1874-1929) ja Eliel Saarinen (1873-1950). Linna Edustaa Jugend-tyyliä.
Talvisodan aikana osa Ruotsin suurlähetystöä oli sijoitettuna Hvittorpiin.
Muina omistajina ovat olleet:
- Ravintoloitsija Alexsander Napoleon Brenner 4.8.1914 alkaen
- Liikemies Aleko August Eugen Lilius 12.8.1916 alkaen
- Varatuomari Gustaf Westerlund 12.6.1918 alkaen
- Pankinjohtaja Alfred Norrmen 16.9.1921 alkaen
- Insinööri Alvar Urban Bergroth 21.5.1940 alkaen
- Erik Blomberg ja Mirjam Kuosmanen 1961 alkaen
- Espoon Seurakunta 4.1.1963 alkaen
Hvittorpin kokonaispinta-ala on 13.5 ha. Puistoa siitä on n. 8 ha. Puistossa on useita harvinaisia kasvilajeja