Fredrik Axel von Fersen 1719-1794

Ljungs Slott.

Vanhemmat: Hans Reinhold von Fersen 1683-1736 & Eleonora Margareta Wachtmeister 1684-1748.

Isovanhemmat: Axel Hansson Wachtmeister 1643-1699 & Anna Maria Soop af Limingo 1660-1735.

Puoliso: Hedvig Catharina De la Gardie 1732-1800.

Vanhemmat: Magnus Julius De la Gardie 1668-1741 & Hedvig Catharina Lillie (Lilje) 1695-1745.

Isovanhemmat: Axel Johan Lillie 1666-1696 & Agneta Fabiansdotter Wrede 1674-1730.

Evert Carlsson Horn af Kanckas 1585-1615

Kankas Gård. Video.

Vanhemmat: Carl Henriksson Horn af Kanckas 1550-1601. & Agnes von Delwig 1550-1611.

Puoliso: Margareta Gödiksdotter Fincke 1578-1647.

Vanhemmat: Gödik Gustafsson Fincke 1546-1617. & Ingeborg Nilsdotter Boije (af Gennäs) 1550-1580.

Gustaf Soop af Limingo 1624-1679

Mälsåker Slott.

Vanhemmat: Mattias Hansson Soop af Limingo 1585-1653 & Anna Gyllenstjerna 1588-1625.

Puoliso: Margareta Horn af Marienborg 1641-1663.

Vanhemmat: Gustaf Evertsson Horn af Marienborg 1614-1666 & Maria Mörner 1619-1643

Gösta Mikael Serlachius 1876-1942

Joenniemen Kartano.

Tyttärenpojanpoika:  Henrik de la Chapelle

Tytär: Kersti (Stina) Serlachius & Claes Carl Fredrik Rene de la Chapelle
Tyttärenpoika: Claes Henrik de la Chapelle & Gunilla Marita Rotkirch

Poika: Ralph Erik Serlachius (Honkahovi)

Pojanpoika: Gustaf Fredrik Serlachius

I.Vanhemmat: Gabriel Serlachius (veli)1835-1896 & Aina Matilda Rosalie Schauman 1851-1922.

Puoliso: 1. Sigrid (Sissi) Edit Serlachius 1877- 1944.

Vanhemmat: Gustaf Adolf Serlachius 1830-1901 (veli) & Alice Eufrosyne Maexmonthan 1841-1912.

Puoliso: 2. Ruth Ingrid Björkenheim 1882- 1962.

Vanhemmat: Adolf Edvard Björkenheim 1856-1934 & Ingrid Malvina Rancken 1859-1948.

II.Gustaf Gabrielsson Serlachius & Hedvig Sofia Åberg

III.Gabriel Gustafsson Serlachius & Elisa Regina Malmstedt

IV.Gustaf Pettersson Serlachius & Katarina Lytken

V.Brita Katarina Bosin & Petter (Petrus) Serlachius

VI.Anna Kristina von Grothusen & Gustaf Bosin

VII. Henrik von Grothusen & Brita Jakobsdotter Sabelhjerta

Nikodemus Tessin the Younger 1654-1728

Tessinka Palaset

Puoliso: 1. Hedvig Eleonora Stenbock 1655-1714.

Vanhemmat; Erik Gustafsson Stenbock 1612-1659.
Gatharina von Schwerin 1619-1655.

Puoliso: 2. Maria Barbro Horn af Marienborg 1665-1725.

Vanhemmat: Evert Gustafsson Horn af Marienborg 1640-1687.
Märta Oxenstierna af Croneborg 1640-1677.

Peder Baner 1588-1644

Ekenäs Castle.

Vanhemmat: Gustav Axelsson Baner 1547- 1600.
Kristina Svantesdotter Sture 1559- 1619.

Puoliso: Hebla Fleming 1582- 1639.

Vanhemmat: Klaus Eriksson Fleming 1535- 1597.
Ebba Stenbock 1548-1614.

Nils Turesson Bielke 1644-1716

Salsta Slott.

Vanhemmat: Ture Nilsson Bielke & Kristina Anna Baner

Puoliso: Eva Horn af Björneborg 1653-1740

Vanhemmat: Gustaf Horn af Björneborg & Sigrid Bielke af Åkerö

Brita Cruus af Gudhem 1652-1716

Häringe Slott.


Vanhemmat: Lars Jespersson Cruus & Agneta Horn af Kanckas.


Puoliso: Fabian Wrede 1641-1712

Brita Margareta (Adamsdotter) Horn af Ekebyholm 1745-1791

Stola Herrgård.


Puoliso: Claes Julius Ekeblad 1742-1808

Vanhemmat: Claes Ekeblad 1708-1771

Eva De la Gardie 1724-1786

Adam Arvidsson Horn af Ekebyholm (1717-1778)

Adam Hornin maalauksia vuodelta 1769-70.

Vanhemmat: Arvid Horn af Ekebyholm & Margareta Gyllenstierna.

Puoliso: Anna Catharina Meijerfelt.

Sjundbyn Kartano

Video.

Tjusträskin ja Vikträskin välisellä jokiosuudella on koskipaikka, jonka partaalle Eversti Jakob Henriksson (jota kutsuttiin myös nimellä Jakob Hästesko k. 1567) rakennutti harmaakivisen linnan noin vuonna 1560.
Puoliso: Christina (Kerstin) Horn af Kanckas. Toisen kerran Christina avioitui ennen vuotta 1570
Maaherra Klas Åkesson Tottin kanssa. Klas Tott kuoli v. 1590, mutta Christina eli Sjundbyssä
leskenä vielä seitsemän vuotta.
Niin Hornin ja Tottin suku kuin Karin Månsdotterin tytär Sigrid Vasa kuuluvat Sjundbyn linnan historiaan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on jo liki kolmensadan vuoden ajan hallinnut tilaa lukuunottamatta Porkkalan vuokra-aikaa, jolloin neuvostoliittolaiset olivat isäntinä.
Perusteellisten korjausten jälkeen linna palvelee edelleen Adlercreutzin sukua yksityiskotina

Sigrid Eriksdotter Vasa (1566-1633)

Vanhemmat: King Erik XIV Vasa (1533-1577)& Karin Månsdotter (1550-1612)

Puoliso: 1. Henrik Klasson Tott (1570-1603)

Vanhemmat: Klas Åkesson Tott (1525-1590)& Christina (Kerstin) Henriksdotter Horn af Kanckas (1535-1597)

Puoliso: 2. Nils Nilsson Natt och Dag (1554-1613)

Christer Claesson Horn af Åminne (1622-1692)

Vanhemmat:Klas Kristersson Horn af Åminne (1587-1651) & Sigrid Oxenstierna (1591-1643)

Puolisot : 1.Görvel Sparre af Rossvik (1632-1659) 2. Anna Elisabeth Wrangel af Lindeberg (1640-1687)

Klas Kristersson Horn af Åminne (1520-1566)

Vanhemmat: Krister Klasson Horn & Ingeborg Siggesdotter Sparre af Rossvik

Puoliso: Kerstin Jakobsdotter Krumme

Villilän Kartano, Mikael von Jordan (1590-1652)

Vuonna 1638 Villilä annettiin läänityksenä Savonlinnan silloiselle maaherralle Mikael von Jordanille ansioistaan sotatantereilla. Puoliso: Christina van Monkhoven.Reduktiossa kartano peruutettiin kruunulle, mutta Jordanit säilyttivät asumisoikeutensa ja saivat kartanon myöhemmin uudestaan omistukseensa.
Aksel von Jordan (1649-1706). Hän oli nuorin eversti ja maaherra Mikael von Jordanin pojista. Äitinsä kuoleman jälkeen vuonna 1672 Aksel sai isänsä testamentin perusteella haltuunsa Villilän kartanon ja Kareksen tilan Ulvilasta (nyk. Nakkila).
Puoliso: Elisabet Eneskiöld. Vanhemmat: Engelbregt Nilsson Eneskiöld & Elisabeth von Grothusen.

Villilän isäntinä ovat olleet ratsumestari Johan von Jordan(1690-1737) ja kornetti Juhana Henrik von Jordan. Villilän Kartano maineen myytiin v. 1788 Kokemäen rovasti Kustaa Avellanille.

Bengt Klasson Horn af Åminne 1623-1678

Vanhemmat:Klas Kristersson Horn af Åminne (1587-1651) & Sigrid Oxenstierna ( 1591-1643)
Isovanhemmat: Krister Klasson Horn af Åminne (1544-1612) & Katharina Bielke af Åkerö.

Puolisot: 1. Margareta Sparre af Rossvik (1631-1660)2.Ingeborg Baner (1641-1675)
3.Margareta Bielke (1653-1727)

Agneta Horn af Kanckas

Agneta Horn af Kanckas (1629-1672) oli Valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan
(1583-1654) tyttärentytär, ja hänen isänsä oli sotamarsalkka ja
valtioneuvos,Kreivi Gustaf Horn (1592-1657), joka oli suomalaista Horn af
Kanckas -aatelissukua. Hänellä oli Suomessa suuria läänityksiä mm. Porissa.
Agnetan äiti, Christina Oxenstierna (1609-1631), kuoli ruttoon Stettinissä,
jonne hän oli seurannut miestään. Agneta ja veljensä Axel olivat
palvelijoiden ja sukulaistensa, äidin vanhempien ja tätinsä Ebba
Leijonhufvudin, hoivissa eivätkä nähneet vangiksi joutunutta isäänsä
vuosiin. Axel menehtyi nuorena, ja Agneta oli pitkään isänsä ainoa lapsi.


Veljen kuoltua Agneta tunsi olevansa yksin maailmassa, ainoana todellisena
tukenaan äidin sukulaiset. Muistelmissaan hän kuvaa surkeata lapsuuttaan ja
varhaisnuoruuttaan, ja varsinkin Ebba Leijonhufvud (1595-1654) saa kuulla
kunniansa eikä äitipuolikaan Sigrid Bielke (1620-1679) herätä helliä
muistoja. Hän kuvaa mm., miten hän rikkaudestaan huolimatta sai kulkea
huonoissa vaatteissa, miten häntä piestiin ja rangaistiin muillakin tavoilla
ja miten häntä yritettiin pakottaa naimisiin miehen kanssa, josta hän ei
vähääkään välittänyt. Joka sivulla Agneta kuvaa, miten hän itki katkerasti,
eri syistä. Mutta hänellä oli sisua, eikä hän antanut periksi: hän
kieltäytyi ehdottomasti menemästä naimisiin Erik Sparren ( 1618-1673)
kanssa ja saikin sitten perheen suostumuksen avioliittoon Lars (Jespersson)Cruusin
(1621-1656) kanssa. Lars Cruusilla oli muuten myös kontakteja
Suomeen, sillä hän omisti Nokian sekä Harvialan kartanot. Loppuosa
muistelmista kuvaa hänen onnellista avioliittoaan, joka vei hänet
sotatantereelle Eurooppaan ja taas takaisin Ruotsiin. Agneta itse halusi
seurata miestään perheensä varoituksista huolimatta vaarallisiin
olosuhteisiin sotaakäyvässä Euroopassa.


Agneta Horn kirjoitti muistelmansa nuorena leskenä, jolloin hän oli vielä
alle 30-vuotias. Muistelmat on kirjoitettu vuoden 1657 tienoilla. Syy
siihen, että muistelmissa murheet ja vaikeudet ja kyyneleet ovat
päällimmäisinä, saattoi olla miehen kuoleman aiheuttama suru, joka herätti
muiston aikaisemmista murheista.

Agneta Horns lefverne julkaistiin 1908.

Gustaf Carlsson Horn af Björneborg 1592-1657

Valtakunnanmarski, sotakollegion presidentti, Kreivi.
Gustaf Carlsson on maineikkaimpia suomalaisia sotilaita erityisesti Breitenfeldin taistelun ansiosta. Hänen loistava uransa huipentui, kun hänet nimitettiin valtakunnanmarskiksi ja sotakollegion presidentiksi. Porin kreivinä Hornin läänitykseen kuuluivat Porin kaupunki ja satoja Ulvilan, Kokemäen ja Huittisten taloja.

Vanhemmat:Carl Henriksson Horn af Kanckas & Agnes von Delwig.

Isovanhemmat:Henrik Klasson Horn af Kanckas & Elin Arvidsdotter Stålarm.

Puolisot: 1.Christina Oxenstierna. 2. Sigrid Bielke af Åkerö.

Arvid Bernhard Horn af Ekebyholm 1664-1742

Kansliapresidentti, Kenraaliluutnantti, Kreivi.
Suomalaissyntyinen Arvid Horn lähti sotilasuralle, pääsi avioliiton kautta hoviin ja ystävystyi nuoren Kaarle XII:n kanssa. Palkinnoksi menestyksestään diplomaattina hänet korotettiin kreiviksi. Kuninkaan sotiessa eri puolilla Eurooppaa Horn hoiti kotimaan asioita ensin kuninkaallisen neuvoston jäsenenä ja sitten pääministeriä vastaavassa asemassa kansliapresidenttinä. Kaarle XII:n kuoleman jälkeen Horn pyrki kuninkaan itsevaltiuden rajoittamiseen.

Vanhemmat:Gustaf Henriksson Horn af Kanckas & Anna Helena von Gertten.
Isovanhemmat: Henrik Göransson Horn af Kanckas & Margareta Hansdotter Boije (af Gennäs).

Puolisot: 1.Anna Beata Ehrenstéen. 2.Inga Törnflycht. 3. Margareta Gyllenstierna (af Fogelvik)

Robert Douglas 1611-1662

Albun Kartano (Viro)

Ensimmäiset tiedot Albun kartanosta ovat peräisin vuodelta 1282. Näin ollen se on vanhin ritarikartano Järvamaan maakunnassa ja eräs vanhimmista koko Virossa.
Nykyinen päärakennus valmistui v. 1742–1748, jolloin kreivi Gustav Otto Douglas(1687-1771) luopui Viron kuvernöörin virasta ja jäi asumaan Albuun. Vanhemmat: Gustaf Douglas (1648-1705)
Beata Margareta Stenbock (1661-1739).Isovanhemmat: Robert Douglas & Hedvig Mörner. Puoliso: Maria Magdalena(Helena) von Schlippenbach

Palmsen Kartano,Carl Magnus von der Pahlen

Kartano kuului 13. vuosisadasta lähtien v. 1510 asti Tallinnan Mikaelin nunnaluostarille. V. 1676 se siirtyi von der Pahlenien perheen omistukseen ja kuului heille 250 vuotta, valtiollistamiseen saakka. Sen rakennustyöt aloitettiin arkkitehti Jakob Stael von Holsteinin piirustuksien mukaan v. 1679. Rakennuksen nykyinen muoto on peräisin v. 1782–1785, jolloin se rakennettiin uudelleen. Palmsen omistajien von der Pahlenien perhettä kunnioitettiin aikoinaan sekä yläluokkalaisten että paikallisten talonpoikien keskuudessa. Carl Magnus von der Pahlen (1779-1863) Vanhemmat: (Hans von der Pahlen & Beate Ulrika Sophie Stenbock) oli ammattisotilas ja osallistui Napoleonin vastaiseen sotaretkeen. V. 1830–1845 hän oli Viron, Liivi- ja Kuurinmaan kenraalikuvernööri. Carl Magnusta kunnioitettiin myös talonpoikien keskuudessa.

Sagadin Kartano (Viro)

Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1469. Omistaja oli silloin Otto von Risebiter. Myöhemmin kartano siirtyi von Bergeille. Seuraava omistaja oli Ruotsin kenraaliadjutantti Gideon von Fock (1625-1710) Sen aikainen kartano oli lautakattoinen hirsirakennus. Gideon von Fockin pojanpoika Johann Ernst von Fock (1721-1782) Vanhemmat:Hans Heinrich von Fock (1673-1739) + Christina von Bistram ( 1694-1725) aloitti uuden kivisen päärakennuksen rakentamisen 1749. Tämän jälkeiselle polvelle tilat eivät riittäneet kasvaneelle perheelle ja palvelusväelle ja kartanoon tehtiin monia muutoksia ja lisärakennuksia. Myös puutarhaa laajennettiin ja uudistettiin. Fockin suvun omistuksessa ollut kartano siirtyi valtiolle 1919. Seuraavan maareformin yhteydessä omistajalle Ernst von Fockille jäi vain kartanon sydän, johon hän jäi vuokralaiseksi 1939 saakka, minkä jälkeen hän muutti Saksaan. Fockin 1935 syntynyt poika Ivar on vieraillut myöhemmin kartanossa kaksi kertaa.

SUUREMÕISAN LINNA (Viro)

Ennen nykyistä moisiota täällä oli Pühalepan eli Hallikan moisiorakennus, joka jo 1600-luvulla kuului De la Gardien perheelle. Moision suuruudesta kertoo sekin, että vuodesta 1633 sitä alettiin kutsua nimellä Grossenhof eli Suuremõisa (Suurmoisio). Moisiolla oli jo silloin monia sivurakennuksia ja uskomattoman suuri hedelmäpuutarha. Nykyisen rakennuksen rakennutti 1700-luvun keskipaikkeilla kreivitär Ebba Margaretha De la Gardie (1704 – 1775), Vanhemmat: Adam Carl De la Gardie & Anna Juliana Horn af Kanckas. Puoliso: Fredrik Magnus Stenbock (1696-1745)
Jacob De la Gardien jälkeläinen, pojanpojan tytär. Tämä leskirouva, joka kymmenkunnan lapsensa kanssa asettui asumaan Hiidenmaalle, taisteli Venäjän keisarilta takaisin esivanhempiensa maaomaisuuden. Kreivittären viimeinen lepopaikkakin on Pühalepan kirkon hautausmaalla

Lepaan Kartano

Video.

Lepaan rälssisäteri mainitaan asuinkartanona ensi kerran 1450-luvulla Peder Hansson Lejonin aikaan. Kartanon mahtavinta kulta-aikaa oli ns. "Lepaa"-suvun aika 1500-luvulla, jolloin kartanonisännät olivat maan mahtimiehiä. Heistä maineikkaimpia olivat vuonna 1551 kuollut Björn Klaunpoika, joka oli Kustaa Vaasan valtaneuvos ja luottomies, sekä hänen poikansa käskynhaltija Hans Björninpoika.Puoliso:Karin Henriksdotter Horn. Björnin mahtia kuvaa myös se, että hän omisti Lepaan lisäksi myös Harvialan, Käikäälän, Suontaan ja Lammin kartanot, sekä läänityksiä myös Virossa.
Lepaa-suvun vaakunassa oli leijonan kuva, josta syystä heitä on joskus kutsuttu Lejon-suvuksi. Onko Suomen leijonavaakunan alkuperä Lepaa-suvun vaakunassa? Juhana Herttua otti leijonan Suomen vaakunaeläimeksi, ja hän varmasti tunsi Lepaa-suvun vaakunan. Juhana Herttua vieraili Lepaalla ainakin vuonna 1556.
Käskynhaltija Hans Björninpoika kuoli vuonna 1572, ja kartano siirtyi vävymiehelle, kapteeni Tomas Beurraeukselle. Puoliso:Sofia Hansdotter Lejon. Tämä suku hallitsi Lepaata vuosisadan, jonka jälkeen kartano siirtyi naimakaupalla naapurikartanon Lahdentaan omistajasuvulle Boijeille. He pistivät kartanon myyntiin vuonna 1727, jolloin sen osti Uudenmaan maaherra Pehr Stjerncrantz. Tämä suku piti Lepaata taas noin sata vuotta. Tuona aikana Lepaa sai ruotsinkielisen suvun ja Lepaan virran nimistä yhdistetyn nimen Stjernsund.

Laupan Kartano (Viro)

Ensimmäiset tiedot Laupan kylästä ovat peräisin vuodelta 1564. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi 15 manttaalin kokoisen kylän ratsumiehelleen Claus Trollolle palkkioksi armeijapalveluksesta. Vuonna 1627 paikkakunnalle rakennettiin kartano, joka siirtyi 1630 Reinhold Fabian Fersenin omistukseen.Puoliso: Dorothea von Wrangel ( Hans von Wrangel& Barbara Anrep) Ensimmäinen kartanorakennus rakennettiin ilmeisesti Fersenien aikaan. Kartano myytiin vuoden 1849 maaliskuussa Riguldin kartanon omistajalle Gustav Wilhelm von Taubelle ,Puoliso: Gustava Theophile von Fersen
Uusi herraskartano valmistui arkkitehti Schonertin piirustusten mukaan vuonna 1856. Samaan aikaan alettiin rakentaa myös puistoa. Taubet olivat aktiivisia ihmisiä paikkakunnalla. Heidän aloitteestaan perustettu osakeyhtiö rakensi Türille paperitehtaan. Vuonna 1900 valmistui Tallinnan ja Viljandin välinen kapearaiteinen rautatie.
Kartanon päärakennus poltettiin joulukuun 19. päivänä 1905. Kartanon nykyinen edustava päärakennus rakennettiin palaneen rakennuksen tilalle arkkitehti Rosenbaumin piirustusten mukaan 1911–1913.

Kartanossa on toiminut vuodesta 1922 lähtien koulu – nykyään Laupan peruskoulu.

Skokloster Castle, Garl Gustaf Wrangel

Carl Gustaf Wrangel 1613-1675 oli Ruotsalainen Marsalkka.
Hän oli baltiansaksalaista sukua, hänen isänsä Herman Wrangel
oli myös Ruotsin Marsalkka ja Liivinmaankenraalikuvernööri.
Äiti: Margareta Grip. Isoisä: Hans Wrangel Isoäiti: Barbara Anrep.
(Herman Anrep + Margareta von Rosen)